Parvekerunoja


Parvekerunoja


aamunavauksena
parvekkeella
pikkulintuväen kujertelua
ja variksen

aukiräjähtäneiden koivujen
lehvissä vieno tuuli
pääskysten ohisuhahtelua
vain pari pakokaasullista ääntä

ilmassa leijailee
aivastuttajahaituva
tuomi tuoksuu
ja kahvi

oranssilla orvokilla kerrankin
riittävästi vettä
aurinko kiipeilee siinä
eikä kärpänen ärsytä

syreenit sykkivät
ja pihlajat
nektariinit punehtuvat
kulhossaan


***


katselin kaartuvaa taivasta
missä pyöreälinjainen nainen makoili
ja korkeiden pihakoivujen oksistoja
joista etsin kasvojen ja sydänten muotoja

illalla myrskyä enteilevää taivasta vasten
puun latvasta erottui ratsullaan
ylväästi seisomaan noussut kuningas
jolla oli kolmisakarainen kruunu

pilvinainen oli silloin jo mennyt


***


keltainen tomu
kimmeltää pinnoilla

taivas

on puoliksi kirkas
puoliksi musta

asfaltilla kieppuu
voikukansiementurbulenssi

on niin kuuma
kun odottelen sinua

ukostaa


***


askeleet pärskivät
pisarat naputtavat hartioita
hellästi kuin pienet sormet

hupun reunukseen muodostuu
kertakäyttöhelminauha

lehdet kiiltävät puhtauttaan
kaikki turha kohisee kirjailluin
kansin peittyvään kaivoon

tien reunassa pyörteilevä
puro lirisee


***

Parvekerunoja


sade on täynnä
keskeneräisiä ääniä

ne asettuvat
säveliksi sähkölangoille

kaikki etsivät
täydellistä pisaraa

mutta lapset

soittavat saappaillaan
vesilätäköissä


***

vietin päivää parvekkeella
pienen korennon kanssa

minä tarvitsin valoa ja lämpöä 
korento odotti tuulen
kantavaa voimaa


molempia onnisti tänään


***

runon ja suven päivänä

tyttäreni pulppuava sielu
ja poikieni hersyvät naurut

pyörittelen puikoillani

mineraalivedessä
kelluvaa sitruunaa

ajatellen mitä kultaa 
elämä toikaan tullessaan

ja sushi soijaan pulahtaa 


***

poutapäivän pilvilaineet
helmeilevät pitsireunat

pala taivasta
leijailee 
alas

höyhenessä


***

Parvekerunoja


Mukavaa karanteenivappua!

***
Lue ⇒⇒⇒Juhannuspolku



Kommentit

  1. Runoähky. Liikaa kerralla mahtavuutta. Kiitos!

    VastaaPoista
  2. Otin sinut seurantaan, ja yritin syventyä runoihin, mutta koska en vain halua lukea niitä, vaan tuntea ja ymmärtää ne, palaan toiste näihin. Nyt olen tööt, eikä pää toimi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tässä postauksessa taisi tosiaan olla vähän liikaa kerralla. Runoihin pysähtyminen ja niiden tunteminen on tietenkin toivottavaa. Palaute on tervetullutta ja myös uudet lukukerrat 😊.

      Poista
  3. Runosi, erityisesti nämä, ovat niin muhkeita ja muodokkaita, täyteläisiä, että niitä pitää nautiskella kuten täytteistään pursuilevaa kermakakkua.
    Siivu kerrallaan.

    Tulen palaamaan tähän postaukseen, kun pureskelen ensin hieman. Annan maun imeytyä ja tasoittua, kupuni täyttyä ja laskeutua.

    Sitten, sulkakynäni heilukoon.

    Iloisia kesäpäiviä, mielenmaisemia ja aitoja.

    VastaaPoista
  4. No nyt tuli niin makoisaa palautetta, että vesi herahtaa kielelle 😁. Kiitos!!!

    Kuljettakoon ajatusten pulppuava virta sinunkin sulkakynääsi vuolaasti ja kivuttomasti.

    VastaaPoista
  5. Paljon hienoja havai toja hetkessä, kun on niin läsnä, että on melkein yhtä ympäröivän kanssa.

    Kun kuulee kaiken ja näkee kaiken

    Eipäs, vaan kuulee ja näkee vielä enemmän. Kun havainnoista kasvaa tarinoita. Tulee mieleen muistoja.

    Ja tämä hetki tallentuu mieleen. Siihen elämän helminauhaksikin kutsuttuun ketjuun.

    "Se suloinen parvepäivä!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, joskus tuntuu juuri siltä.

      Kun pysähtyy eikä näytä tapahtuvan mitään, näkee ja kuulee enemmän.

      Silloin merkitysjärjestys muuttuu. Se on tervetullutta kiireisessä ja tuloshakuisessa maailmassa.

      Poista

Lähetä kommentti

Mahtavaa, kun kommentoit!