Pisarat
Talvikuiden pakkashelmet ovat puiden itkuksi muuttuneet Kevät ei näköjään tunne enää rajojaan Taivas mouhoaa ja tuulet irti riekkuvat, mutta Valo- se ei ole valmis palaamaan Tuolta kaukaa poskilleni pisaroi, sieltä mistä itsekin olen maahan pudonnut Ihmettelen miksi, sillä jatkuvasti kaipaan kotiin Onni sentään, että olen löytynyt omieni joukkoon. Sellaisten, joiden kanavista herkästi pisarat nousevat. Ja värien väreet tanssivat ihojensa pinnoilla herkemmin, kuin tavanomaisimmin muilla. He katsovat tarkasti maailmaa ja haluavat luoda siitä omanlaistaan kuvaa. Ylimystö, se vain on karu ja uskotteleva. Sillä on ne perinteiset, valta ja raha, jotka harvoin ovat kenellekään viisautta suoneet. He hake...