Vieraskynä: runoilija Tuija Idänpirtti

näin tullaan runoilijaksi

olipa kerran

edellisessä elämässä

monitaitoinen terveydenhoitaja

opetti kaikenlaista hauskaa ja hyödyllistä

käytäntöön siirtyi ja jäi

Alexander tekniikan semisupiini asento

selinmakuulla pään alla pidettävän kirjan paksuus

on erityisen tärkeä seikka

kotona sopivaksi osoittautui

viisisataakuusikymmentä sivuinen

Kariston Suuri runokirja

joka väittä sisältävänsä

suomalaisen runouden kauneimmat

     9. painos vuodelta 1996

(myöhemmin julkaistut pitää arvioida erikseen)

semisupiini asennossa suoritetun kotijumpan

oheistuotteena runous siirtyi päähäni

jauhautui omanlaisekseen runoksi

jota on aivoistani purkautunut

tämän vuosituhannen ajan

     sen pituinen se

kulma-auringon mysteeri

olen varastanut kulma-auringon lapsilta

liittänyt omiin harmaisiin koulukuviini

     armonauringoksi

     pilkahdukseksi pimeisiin päiviin

haluan ajatella että

lapsilla on kyky tajuta oleellinen

halu antaa maailmalle valoa ja lohtua

     ajattelen kulma-auringon olevan

     lasten tarjoama armo ja valo

levähdyspaikka

    niin vähän levähdyspaikkoja
tienviittoja
lyhtyjä näyttämässä valoa
vaivalloista maastoa
soistuneita rantoja
pimeitä metsiä

kun väsyneenä saavuin perille
riisuit outouden minusta
puit kaltaiseksesi
katsoit puuksi puiden joukkoon

pelko 

äidin pelko ja ahdistus

     ikiaikainen tunne

josta nyt sanotaan

     se on vain tunne

     ikään kuin kylmä tai nälkä

he eivät tiedä mistä he puhuvat

he eivät ole sitä kokeneet

     hätää lapsesta

ihan samaa aikuisestakin lapsesta

samaa keski-ikäisestä ja vanhenevasta

          entisestä vauvasta

hän on metsä

puut suojanaan   turvanaan
pihavaahteroiden alla istuu
omenapuun alla lepää
metsäpolkuja kulkee ihmisten ilmoille
(mitä ovat ihmisten ilmat?)

kaava-alueita   taajamia   keskustoja
toriparkkeja  ostoskeskuksia
kaukaa kiertää

viikkoja viivyttelee
laatii listoja pakollisista
kun on pakko lähteä
lähtee kuin sotaan

mitä sukkelammin saa asiat ajettua
(miten asioita ajetaan?)
sen pikemmin on matkalla lentokentälle
tai sen ohi
uupuneena vihdoin istuu portaallaan
pyrähtää sinitiainen polvelleen
kysyy  missä viivyit niin kauan?

Valokuvaaja: Virpi Miettinen

Tuijan runokirjat:

• Kuparisammalta kasvava kivi

• Veljekset länsirannikolta ja muiden kuolleiden puheita

• Puukko tyynyn alla

• Liikaa metsää!

• Paperillepuhuja

• Tuuli käy läpi talon
• 
  
• Tauko hälyssä

Runot ja kuvat ©Tuija Idänpirtti