Sininen
Näin sen, olen varma, että näin Sinisen
Se kiisi ohitsemme kuin vimmattu
ja sillä siunaamalla sekunnilla minun itkuni loppui
Se niin synkkä ja syvä suru, että mahan pohjaa kouri, oli tiessään
Katsoimme toisiamme silmät levällään, mutta sitten aloit nauraa
Nauroit niin, että suolavesi pärskyi silmäkulmistasi ja minä tuijotin sinua
Tyrskähdin hieman ja pian nauroimme hervottomina
kumpikin toistemme kaulassa roikkuen
Onnistuttuani rauhoittamaan itseäni hieman
kysyin, näitkö sinä sen
Vastasit, että et, mutta tunsit, kun se pyyhälsi ohi
Siitä pelmahti naurupölyä ja se jätti jälkeensä helpotuksen henkäyksen
Mihinkähän sillä oli kiire, miksi se tuli ja katosi
💙 Runo Sininen on kirjastani "Sohvalle mahtuu neljä". Siinä on sellaista taian tuntua, joka sopii mielestäni hyvin joulun odotukseen.
💙 Lue viime joulun runo Puhallettu rakkaus tästä.
💙 KirkasHetkessä on maalaamani Pyhän muotokuva. Pääset katsomaan maalausta tästä.
💙 Toivotan hyvää itsenäisyyspäivää, joulua ja uutta vuotta 2023🕊️!
Kiitos samoin, ihana taiteilija! 💜
VastaaPoista💜💜💜
PoistaIhana Sininen, naurupölyn tuoja!
VastaaPoistaKunpa minäkin kohtaisin oman Siniseni, ja jos toivoa voi, toivon sen kiiruhtavan ystävienikin luokse 💙
Aina voi pyytää ja toivoa! Kiitos kommentistasi 💙
Poista