Amanda

Surulla oli jo jonkin aikaa ollut osansa asioiden kulussa. Mummo hissutteli lepopaikasta toiseen ja nukahteli vähän väliä. Kävelystä oli tullut kompurointia eivätkä tassut meinanneet pitää parketilla. Joskus Amanda jaksoi hetken leikkiä etsimisleikkiä tai seurailla emännän kanssa siilien ja lintujen touhuja.

Toisinaan se virkistyi lenkille, niin kuin ennen vanhaan. Täytyihän sen käydä tervehtimässä naapuria, jolta sai juustoa ja eräitä, jotka tarjoilivat makkaraa. Oli sillä muitakin tärkeitä korttelikontakteja, kuten kissa nimeltään Pyry-Matti. Jos yhtään tunsi Amppua, olisi ollut hyvin hämmästynyt kuullessaan, että ne jopa ruokailivat samasta kupista! 

Musta, mutta harmaantunut pystykorvainen koira
Amppu oli kesän aikana tavannut perheenjäseniään, sillä se oli korkeasta iästään huolimatta tottunut juna- ja automatkustaja. Jäähyväisiä oli siis pikku hiljaa jo jätetty. 

Lopulta Ampun toimintakyky heikentyi niin, ettei siltä onnistunut hädällä käynti kuten koiralle olisi ominaista. Siskoni pyysi minut luokseen, sillä hän tarvitsi tukea vaikean päätöksen tekemisessä. 

Seuraavana päivänä Amppu sai syödä koiran suklaata niin paljon kuin halusi. Sitten lääkäri tuli kotikäynnille ja se sai rauhotuspiikin. Keikahdimme kaikki kolme siskonpedille levitetylle fleecelle.  

Vaaleanpunaisia kukkia pensaassa

Silittelimme Amppua, kun lääkäri pisti toisen piikin. Pian tuli kolmas, joka oli lopullinen. Se, joka lähetti ystävämme enkeleiden matkaan.Tilanne oli raastava eikä kyyneileitä voinut mitenkään pidättää. Toisaalta siinä oli kauneutta ja helpotustakin, sillä tiesimme, että hetki oli ollut oikea. Rutistimme Amppua syleissämme vielä kerran ja sitten siskoni kääri Ampun ruumiin fleeceen. Lääkäri otti sen mukaansa viedäkseen tuhkaukseen.

Kiitämme eläinlääkäri Pertovaaraa kiireettömästä ja kivuttomasta eutanasiasta sekä empatiasta meitä surevia kohtaan.

Koiran tassun jälki lumessa
Ampulle pidettiin pienet hautajaiset mökillä ja sen tuhkat siroteltiin alppiruusupensaan juurelle. Kirjoitan tätä postausta 26.10.2021. Tänään Amppu olisi täyttänyt 17 vuotta. Vaikka tassunjäljet lumessa sulavat, sydämistämme ne eivät häviä koskaan.

Amanda muutti noin 10 vuotta sitten sisareni Johannan luokse perheeni terveyssyiden vuoksi. Ampun myötävaikutuksesta Johanna perusti koiratrimmaamo Parturrin Helsingin Malmille. Hänellä on lempeä, koiralähtöinen tapa trimmata ja hoitaa kotikoiria. 

Klikkaa Parturrin 

kotisivuille tästä 

Facebookiin tästä  

Instagramiin tästä  

Lämmin suositus! 

🧡🧡🧡

Lue seuraavaksi Valkoinen susi tästä


Kommentit

  1. Ihana kirjoitus, tippa tuli linssiin. Kiitos! <3 Johanna

    VastaaPoista
  2. Näihin surun ja jäähyväisten tunnelmiin pääsen oman menetykseni myötä. Voi rakkaita koiria ❤ niin ison tyhjän paikan jättävät jälkeensä. Mutta sydämistämme ne eivät koskaan katoa!
    Meilläkin oli onni saada aivan ihana eläinlääkäri saattamaan oma koiramme viimeiselle matkalleen. Hetki oli kiireetön ja rauhallinen, meitä surevia huomioiva.

    Mikä vanhan koiran viisaus näkyykään Amandan silmistä 🐾🖤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Koin tärkeäksi kertoa, miten ammattitaitoinen ja meidän surua kunnioittava lääkäri oli. Ihanaa, että sinulla oli myös hyvä kokemus. Niin hyvä, kuin sen siinä tilanteessa on mahdollista olla. Luin blogistasi postauksen koirastasi. Koirien tassun jäljet sydämissä yhdistää niin monia ❤.

      Poista
  3. Kyyneleet silmissäni. Vanhaa koiraa parempaa ystävää ei ihmisellä voi olla milloinkaan. Silmissä hohtaa viisaus, jota voi vain aavistaa ja tavoittaa sydämen kautta. Sieltä sydämien kautta on rakkaudellinen yhteys ikuisesti löydettävissä. Suru on valtava, sillä niin on ollut onnikin.

    Kaunis kirjoitus ja upea kuva vanhasta ystävästä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Yllättäen Runotalon tämän viikon videossa "Sydämen valokipu" puhuit juuri samasta aiheesta, sinun koirasi menetyksestä. Lemmikistä luopuminen on raskasta, mutta samalla se on vastuunkantoa rakkaasta ystävästä, jonka ei halua kärsivän ❤.

      Poista

Lähetä kommentti

Mahtavaa, että kommentoit!