Lumous

Hamarien hetkien tuikut



Taivaan halkaisee väreilevä väripuro

Nykyiset taivaat ovat omituisia
ja epätodellisen kauniita

Ihmiset
tuijottavat
ruutujaan
nostaen
katseensa
vain
ollakseen
lumoutuneita
itsestään

Kauhua kytevissä metsissä sade yrittää herätellä
mutta harmaa on liian todellista

Suurten egojen kengissä hiertävät kalman kuut



Jos haluat lukea toivorikkaamman ja oikein talvisen runon, klikkaa tästä

Kommentit

  1. Minä minä minä
    Minulle minulle minulle

    Minä ensin, sinä sitten

    En näe kuinka metsä huutaa,
    kivusta, särystä, pelosta

    Aina voi katsoa paratiisisaarta ruudusta,
    asettaa taustakuvaksi lumisadetta,
    linnunlaulukin löytyy youtubesta.



    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Mahtavaa, että kommentoit!