vvv*tellus*universum*net

Kaksi talsijaa tuli toisiaan vastaan. Toisella oli sininen paita ja toisella punainen. He istuivat ihastelemaan rehottavia heiniä, parittelevia korentoja ja uteliaita lintuja.

Harakka sipsutti heidän rinnalleen pyrstöään keikutellen ja jäi rapsuttamaan varpaillaan kaulansa untuvia. Ei se ollut pahanmielinen lintu eikä naakkakaan jääsilmillään heitä kieroon katsonut. 

Lokin taapero tuli liian lähelle ymmärtämättä uhkaa. "Niinhän maailma usein toimii. Kun saa siipeensä niin oppii" sanoi Punainen, mutta he jättivät raasun tietenkin rauhaan. Linnut kun ovat sielujen yhteys taivaaseen- 

enkeleistä seuraavia maahan päin.

"Ihmiset kulkevat nykyään sankoin joukoin puunhalausretriitteihin hirvikärpäsmetsiin. Saavat riippumattovideonsa someen edes vilkaisematta luontoa silmiin" Sininen innostui selittämään.

Punainen jatkoi: "Niin, luonnon niin kutsuttu rauha on oikeasti pelkoa ja inhokkeja täynnä- surmansuunnittelijoita ja uhriutujia viruksista nisäkkäisiin."

"Jos sitä todella syvälle katsoisi, näkisi samalla itseensä ja joutuisi tunnustamaan olevansa yksi eläimistä" Sininen analysoi. "Peto, joka luulee olevansa tärkeämpi ja parempi, mutta elää selviytyäkseen aivan niin kuin muutkin täällä" tokaisi Punainen.

"Vaistot, vapaa tahto ja vastuu- 

kaikelle elävälle sopivilla mitoilla annosteltuina osoitteessa  vvv*tellus*universum*net" nauroi Sininen. "Eikä kaikille ole jaettu edes aivoja" hörähti Punainen.

Heinäkuu tuo hellivä kuu- kuuma tuuli ja liehuvat heinät, sitruunaperhoset ja rantakukat, sinipunaiset ohdakkeet ja kiehuvat lonkat, turisijat helteen halauksessa.

💜💜💜

Lue Heinäkuinen herkkuyllätys tästä

Lue KirkasHetken innostavia maalausuutisia tästä

Hämärien hetkien tuikut jää pienelle tauolle, joten seuraava postaus tulee lokakuussa. 👌😊